Tulosta tämä sivu

Leivonmäen osakaskunta

Yhteisen vesialueen osakaskunta

Leivonmäen kalastuskunta kuuluu Pohjois-Päijänteen kalastusalueeseen, joka on Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen alainen. Yhteisen vesialueen osakkaat muodostavat osakaskunnan, jonka nimenä käytetään Leivonmäen kalastuskuntaa. Kalastuskunta on valinnut keskuudestaan hoitokunnan, johon kuuluu kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi henkilökohtaista varajäsentä. Hoitokunta valitsee keskuudestaan kalastuskunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kalastuskunnan osakkaat muodostavat osakaskunnan yhteisaluelain 3§ nojalla.

Kalastuskunnan keskeisimmät tehtävät:

1) Järjestää kalastus ja kalakannan hoito
2) Huolehtia kalakannan lisäämisestä
3) Valvoa vesistön käyttöä koskevissa asioissa osakasten etua järjestää kalastuskunnan toimialueella muutoin kuin tilapäisesti asuville lupaan perustuva kotitarve- ja virkistyskalastusmahdollisuus. Kalastuskunnan tulee osoittaa alue ja määrätä kalastuksesta maksu.
4) Suorittaa kalastusaluehallinnon piiriin kuuluvat ja kalastuslain mukaiset muut tehtävät. Tällainen on mm. oman edustajan nimeäminen (vesiala yli 50 ha) tai yhteisesti edustajasta sopiminen (vesiala alle 50 ha) kalastusalueen kokoukseen kerätä ja antaa tietoa kalastuksesta ja sen tuotosta
5) järjestää kalastuksenvalvonta
6) päättää myös muusta kuin vesialueen kalastuskäytöstä tiettyjen edellytysten vallitessa. Esimerkiksi vesialueella harjoitettava metsästys.
7) asettaa toimielimiä, joiden tulee tehdä tarvittavat päätökset sekä huolehtia, että yhteistä etuutta hoidetaan ja käytetään osakasten etujen mukaisesti. On myös katsottava, ettei kukaan pääse hyötymään toisen kustannuksella

Leivonmäen kalastuskunta rahoittaa toimintansa omistajakorvausten palautuksina, viehekorttipalautuksilla ja pyydysmerkkien myynnistä tulevilla tuotoilla. Kalastuskunnan varat tullaan käyttämään voittoa tuottamatta kalastuskunnan hyväksi.

VIIHTYISÄ RUTAJÄRVI HANKE

Leivonmäen kalastuskunta on toteuttanut Maaseutukehitys ry:n kautta haettua Alma rahoitteista hanketta, jonka tavoitteena pyrittiin sitouttamaan järvirantojen asukkaat toteuttamaan toimenpiteitä, jotka auttavat valuma-alueilta tulevan kuormituksen rajoittamista. Hankkeessa opeteltiin käytännän toimenpiteitä, joilla voidaan jatkossa vähentää järvien sisäistä kuormitusta. Tavoitteena oli pysäyttää järvien rehevöityminen ja lisätä järvien hyöty- ja virkistyskäyttöä. Järvien kuntoon saattamisella turvataan tulevaisuudessa myös tontti- ja mökkikauppa. Jakamalla informaatiota järven tilasta lisätään asukkaiden ymmärtämystä omien toimien vaikuttavuuden tärkeydestä osana järven kunnostustoimenpiteitä. Ymmärtämys siivittää toimintaan, joka puolestaan tähtää siihen, että järvellä voidaan todella viihtyä jatkossakin.



Seuraava: Toiminta