Tulosta tämä sivu

Kalastuslupajärjestelmä ja pyyntimerkit

  Alle 18- ja 64 vuotta täyttäneet 18-64-vuotiaat
Onkiminen ja pilkkiminen
1) ja 2)
maksuton
yleiskalastusoikeus
ei maksua
maksuton
yleiskalastusoikeus
ei maksua
Viehekalastus
Heittokalastus tai uistelu
Yhdellä vavalla 1) ja 3)
ei valtion kalastuksen hoitomaksua
ei viehekalastusmaksua
valtion kalastuksenhoitomaksu
Muu kalastus
Muu kalastus ja ravustus
Uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla
Vesialueen omistajan lupa
ei valtion kalastuksenhoitomaksua

valtion kalastuksenhoitomaksu vesialueen omistajan lupa eli lisävavan lupa

(Kalastuslaki 286/82, Laki kalastuslain muuttamisesta 1355/93, Laki kalastuslain muuttamisesta 1045/96, Laki kalastuslain muuttamisesta 1212/97 ja Asetus kalastusasetuksen muuttamisesta 1364/97).

1) kalastusta rajoitetaan kuitenkin siten, että kalastus on kielletty mm. siika- ja lohipitoisten jokien koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai päätöksen nojalla

2) Vavassa saa olla heittokalastukseen soveltumaton kela

3) Läänikohtainen viehekalastus voi olla joissain vesialueilla kielletty erillisellä päätöksellä.

Lupajärjestelmä koskee myös ulkomaalaisia.

Kalastusoikeus

Kalastusoikeus kuuluu lähtökohtaisesti vesialueen omistajalle ja kalastamista varten tulee yleensä hankkia lupa vesialueen omistajalta (kuten kalastuskunnalta tai yksityiseltä vesialueen omistajalta). Tämän lisäksi 18 - 64-vuotiaiden tulee maksaa kalastuksenhoitomaksua joko 15 e vuodelta tai 5 e seitsemän vuorokauden jaksolta.

Edellä mainitun pääsäännön tärkeimmät poikkeukset ovat:

1) Pilkkiminen ja perinteinen onkiminen ovat kaikille täysin maksuttomia yleiskalastusoikeuksia.

2) Vesialueen omistajan luvan vaihtoehtona voi maksaa läänikohtaisen viehekalastusmaksun), joka oikeuttaa heittokalastukseen tai vetouisteluun yhdellä vavalla.

3) Yleisellä vesialueella meressä (siis kylän rajan ulkopuolella) on jokaisella EU-kansalaisella oikeus vapaaseen kotitarve- ja virkistyskalastukseen. Yleisvesiä koskee lisäksi joukko muitakin määräyksiä.

4) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla (eli omistaa kylässä käytössään olevan asunnon tai on asunut kylässä yhtäjaksoisesti vähintään neljä viikkoa) on kyseisen kylän alueella oikeus kohtuullista maksua vastaan saada lupa vesialueen omistajalta kotitarve- ja virkistyskalastukseen omistajan määräämällä tavalla ja alueella.

Kalastuksenhoitomaksu

Kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa oma-aloitteisesti valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Maksu on suuruudeltaan 39 € kalenterivuodelta tai 12 € kultakin enintään seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 18-vuotiaan eikä 64 vuotta täyttäneen eikä henkilön, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimistä. Kuitti on pidettävä mukana kalastettaessa. Todistukseksi kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta katsotaan sellainen maksukuitti, josta ilmenee kenen puolesta maksu on suoritettu. Lyhytaikainen viikkomaksu on voimassa seitsemän vuorokautta maksupäivästä tai muusta maksuhetkellä maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Kalastuksenhoitomaksu ei peritä niiltä, jotka ovat pyynnissä mukana ainoastaan apuhenkilöinä osallistumatta pyyntivälineiden käsittelyyn pyyntitapahtuman yhteydessä.

Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja milloin ne on kielletty muun säännöksen nojalla. Onginta- ja pilkintä- ja viehekalastuskilpailuja varten on järjestäjän saatava myös kalastusoikeuden haltijan lupa.

Pyydysten merkintä ja sijoittaminen



Kalastuslain tarkoittama
selvä merkki 20 x 20 cm

Seisovien pyydysten merkintä oikein on tärkeää sekä niillä kalastaville, valvojille että vetouistelijoille ja muille vesillä liikkuville. Seisovat pyydykset tulee merkitä seuraavien periaatteiden mukaan:

1) Käytä aina riittävän selkeää näkyvää merkkiä

2) Selkeänä merkkinä pidetään vähintään 1,2 m korkeaa (vedenpinnasta) lippusalkoa, jossa on vähintään 20 x 20 cm kokoinen lippu, väriä ei ole määrätty

3) Pintapyydys merkitään kahdella päällekkäisellä lipulla

4) Pyydyksen suunta tulee merkitä riittävän selvästi esim. välikohoilla tai lippusaloilla

5) Pyydysyksikkömerkit tulee kiinnittää nippuun jatan uloimpaan päähän

6) Talvella yksikkömerkit kiinnitetään jään päälle avannon merkkikeppiin

7) Merkitse yksikkömerkkeihin sekä lippusalkoihin nimesi ja yhteystiedot

Kalaväylät on pidettävä KL 24§:n mukaisesti vapaina seisovista pyydyksistä.

Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty

Vesillä liikkujan velvollisuudet

Jos pyydykset voivat häiritä vesillä liikkumista, ne on merkittävä selvästi. Selvänä merkkinä pidetään vähintään 1,2m veden pinnasta nousevaa salkoa, johon on kiinnitetty neliönmuotoinen vähintään 20 cm korkea ja leveä lippu. Veden pintaan lasketun tahi pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidun pyydyksen uloimman pään merkkisalko ja ajoverkkojadan sekä ajosiiman molempien päiden merkkisalot on kuitenkin varustettava kahdella päällekkäisellä, sanotunlaisella lipulla. Pyydyksen suunta on lisäksi ilmoitettava käyttämällä tarpeen mukaan yhtä tai useampaa selvästi erottuvaa merkkiä.

Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty, eikä konevoimalla kulkeva alus tai puutavaralautta saa tulla 50 metriä lähemmäksi tällaista pyydystä, ellei se väylän ahtauden takia ole välttämätöntä.

Kohdattaessa uisteleva vene noudatetaan tavanomaista väistämissääntöä.

HUOM! Vesilaissa on määräys: Jos vesistössä kulkeva tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella vahingoittaa väylän ulkopuolella olevaa pyydystä, vaikkakaan se ei ole kalastuslain mukaisesti merkitty, vahinko on aiheuttajan korvattava.

Pyydykset ja pyynnin harjoittaminen

Kalastuskunta tai kalastusalue voivat antaa pyydysten käyttöä koskevia kieltoja ja rajoituksia. Kalavesille aikova on velvollinen ottamaan selvää rajoituksista ennen kuin käy kalastamaan. Parhaiten tietoa saa luvan hankinnan yhteydessä.

Esimerkkejä säädöksistä:

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä.

Onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa 50 metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissäolevaa kiinteää tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että niistä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus.

Kalastuslaissa tarkoitettua onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta harjoitettaessa on vältettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesialueella harjoitettavalle muulle kalastukselle.

Onkiminen ja pilkkiminen

Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinenn laite.

Pilkkimisenä pidetään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen.

Yli 18-vuotiaan ja alle 64-vuotiaan, joka onkii tai pilkkii muutoin kuin edellä kuvatun kaltaisesti, on maksettava kalastuksenhoitomaksu.

Viehekalastus

Lääninlupaan perustuvana viehekalastuksena pidetään kalastamista yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä, sekä vetouistelua, jossa voi käyttää lisäksi yhtä painoviehettä tai syvääjää.

Vesialueen omistaja voi omaa lupaa myöntäessään määrätä viehekalastuksen toisinkin. Siten tällaisella luvalla voi esimerkiksi käyttää useampaa vapaa.

Katiska, rysä, atrain ja harppuuna

Katiskaa, rysää tai muuta kalanpyydystä ei saa asettaa veteen niin, että sen nielu on avoinna veden pinnan yläpuolella eikä myöskään säilyttää siten, että riista- tai muut eläimet voivat siihen joutua.

Kalastus atraimella, harppuunalla tai niihin verrattavalla terällä, koukulla tai kärjellä varustetulla välineellä samoin kuin tulta tai valoa käyttäen haavilla on kielletty lohi- tai siikapitoisessa joessa, koskessa ja virtapaikassa sekä, jollei kalastusalue toisin määrää, huhtikuun 15. päivän alusta kesäkuun 20. päivän loppuun muissakin vesissä. Lohipitoisen vesistön koskessa ja virtapaikassa on koukkukalastus matosyöttiä tai harrilautaa käyttäen kielletty.

Kalastuksessa yleisesti huomioitavia asioita

Kalaväylä on pidettavä pitkäsiimaa ja muuta koukkupyydysta lukuunottamatta vapaana seisovista kalanpyydyksistä. Liikkuvalla rihmapyydyksellä kalastettaessa on yli puolet kalaväylästä pidettävä avoinna. Kalatiessä seka sadan metrin matkalla sen tai kalan kulun turvaamiseksi rakennetun muun laitteen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty.

Kiellettyjä pyydyksiä

Lohi- ja siikapitoisessa joessa sekä meressä viittä kilometria lähempänä tälläisen joen suulla on kalastus liikkuvalla rihmapyydyksellä kielletty lukuunottamatta lippoamista rannalla tai rantaan liittyvällä kiinteällä alustalla. Kalastuspiiri voi antaa poikkeuslupia edellä oleviin määräyksiin.

Kalastuksessa ei saa käyttää räjähdyksellä tai muulla tavoin aikaansaatua painetta eikä myöskään ampuma-aseita, huumaavia, myrkyllisiä tai muutoin vesistöä pilaavia aineita eikä sähkövirtaa.

Rapujen säilytys (kalastuskunnan alueella ravustus kielletty)

Rapuja saadaan säilyttää sumpuissa tai muissa vastaavissa laitteissa vain siinä järvessä, joessa tai purossa, mistä ne on pyydystetty. Näitä laitteita ei saa siirtää vesistösta tai sen osasta toiseen desinfioimatta.

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä.

Kalastuksen lopuksi

Kalastuksen päätyttyä on pyydykset sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet, jotka eivät kuulu vesistössä laillisesti olevaan kiinteään kalastuslaitteeseen, viipymättä poistettava vedestä ja jäältä. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidossa, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma.

Kalojen alamitat

Luonnonvesissä pyydettyjen kalojen alimmat mitataan leuan päästä suoraksi ojennetun, yhteenpuristetun pyrstöevän kärkeen.

Järvitaimen 40 cm
Järvilohi 40 cm
Kuha 45 cm

Lähde: Kalatalouden keskusliitto, Kalastuslakia 1999